sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Ihmisen Evoluutio

Evoluutiolla tarkoitetaan lajinkehittymistä, jolloin lajit  kehittyvät ympäristöolosuhteiden aiheuttamasta valikoitumisesta ja perinnöllisyyden muuttumisesta. Perinnöllisyyden muuttuessa ihminen kehittyi aina hieman eteenpäin kun uusi syntyi. Ihmisen evoluutiosta on jäänyt jäljelle todisteita joita ovat esim. fossiilit ja luut.


Homo Erectus

Homo erectukset eli pystyihmiset kehittyivät myös Afrikassa noin 1,6 miljoonaa vuotta sitten. Ne levittäytyivät ensimmäisinä Afrikasta Lähi-Itään, Aasiaan ja Eurooppaan. Erectukset olivat nykyihmisiin verrattuna paljon rotevampia ja niiden aivojen koko oli noin 75% nykyihmisen aivojen koosta. Mutta vaikka ne olivatkin rotevampia, ne eivät silti olleet hirveän pitkiä. Erectukset kasvoivat noin 130-160cm:n korkuisiksi.
Erectukset oppivat käsittelemään tulta ja näin ne pystyivät hallitsemaan ympäristöä. Erectukset osasivat myös valmistaa vaatteita ja varastoida ruokaa. Tulentekotaito oli erectuksille hyödyllinen, sillä tuli karkotti petoeläimet ja pimeällä se toi valoa ja lämpöä. Nuotioita käytettiin myös lihan kypsentämiseen.

Kuva Homo erectuksesta
Kuvan lähdeosoite


Neanterdali

Neanterdalinihminen

Neanterdalinihmisillä oli samanlaiset aivot kuin meillä. He asuiavt kylmällä kaudella joten heidän oli sopeuduttava kylmyyteen. He olivat lyhyempiä ja leveempiä kuin Heidelbergensikset, harvoin yli 165-senttisiä. Heillä oli myös lyhyet raajat, jotka vähentävät lämmönhukkaa ja isot enät, jotka viilentävät kehoa. Heidän tärkeä aseensa oli myös se, että he kestivät melekin mitä tahansa, esimerkiksi kipua todella hyvin. 
   Neanterdalin ihmisillä ei kuitenkaan ollut mielikuvitusta, sillä riitti, että on vahva ja kestävä. Tulentekotaito heillä onneksi oli, ja sen he olivat oppineet Heidelbergensiksiltä.

Verrattavana tumma ja pitkä heidelbergensis ja lyhyt ja vaalea neanterdali.
Lähteet: Evoluutiovideon muistiinpanot

Neandertalin ihminen

Neandertalin ihminen on kehittynyt heidelbergin ihmisistä. He olivat tottuneet kylmään koska elivät jääkaudella. Heillä ei ollut luovaa ajattelu kykyä eikä mielikuvitusta. He elivät olosuhteiden mukaan ja päivä kerrallaan. He olivat lyhyitä n.165. Niiden lyhyet raajat vähensivät lämmönhukkaa ja iso nenä viilensi kehoa. Neandertalin ihmiset kestivät uskomattomia asioita ja heillä oli lukuisia murtumia eripuolilla kehoa. Heidän kehonsa oli hyvin vankka. He osasivat tehdä työkaluja, joita käyttivät he käyttivät metsästykseen.  Neandertalin ihmisillä oli hieman isomman kokoiset aivot kuin nykyihmisellä.


Homo Heidelbergensis

Homo Heidelbergensis

Homo Heidelbergensikset ilmestyivät Eurooppaan n. puoli miljoonaa vuotta sitten. He asuivat maapallolla ennen jääkautta, joten ajat olivat kuumia. Heidelbergensikset kuitenkin sopeutuivat kuumuuteen hyvin sillä he olivat pitkiä ja hoikkia, sekä heillä oli tumma iho, joka suojasi heitä auringon kuumuudelta. Heidelbergensien aivotilavuus oli noin 93% meidän aivotilavuudesta, joten älykkyys oli jo lähes sama. Heillä oli esimerkiksi suuremmat aivot kuin Homo Erectus-lajilla.
    Heidelbergensikset keksivät tulenteon taidon. Se on auttanut paljon seuraavia esi-isiämme sillä ilman sitä ei jääkaudella olisi selvitty. Heillä oli myös jo kyky ajatella tulevaa--> heillä oli mielikuvitusta ja ennakointikykyä, joiden avulla he esimerkiksi saattoivat piilottaa vettä maan alle säilöön, jos vaikka myöhemmin he tavitsisivat vettä.
    Tällä lajilla oli kuitenkin puute meihin verrattuna. He jättivät kuolleet kuolinpaikalleen, eivätkä haudanneet heitä. Toki heillä oli lähimmäisenrakkautta ja he välittivät toisistaan, mutta he eivät pitäneet samanlaista kunnioituksellista seremoniaa kuolleille samalla lailla kuin me. Jos perheenjäsen kuoli, hän vain kuoli eivätkä he sen jälkeen jääneet asiaa sen enempää miettimään.
Heidelbergensis-ihmisiä

Lähteet: Wikipedia
             Koulun evoluutiovideo

Homo Ergaster eli Afrikanihminen

Homo Ergasterit elivät noin 1,5 miljoonaa vuotta sitten. Ne kulkivat jo lähes kokonaan kahdella jalalla. Ergastereille oli myös kehittynyt ihorauhasia, jotka mahdollistivat hikoilun. Kun ergasterin ei enää tarvinnut jäähdyttää kehoaan läähättämällä, se pystyi ääntelehtimään ja säätelemään hengitystään.
Ergasterit tekivät teknologisen läpimurron keksiessään kivikirveen. Siitä oli niille hyötyä ja sen keksiminen vaati valtavia aivoja, joilla uskotaankin olevan suuri merkitys niiden selviytymisessä. Suurten aivojen avulla ergasterit alkoivat ymmärtää maailmaa ja se oli askel maailman hallitsemiseen. Vaikka ergasterien aivot olivat kehittyneet, toisten lajitovereiden ymmärtäminen oli se kaikista vaikein asia. Ilman perhe- ja ystävyyssuhteita laumat eivät olisi pysyneet niin hyvin yhdessä. Ergastereilla oli siis erilaisia tunteita.
Ergasterit eivät asuneet tietyllä alueella tai paikalla, sillä niiden oli liikuttava ruuan perässä. Tämän takia niiden "kotipaikka" vaihtui usein. Jossakin vaiheessa ergasterit alkoivat levittäytymään muualle maailmaan ja se kesti tuhansia vuosia.

Homo ergastereita
kuvan lähdeosoite


lauantai 11. toukokuuta 2013

Australopithecus afarensis eli afrikkalainen etelänapina

Afrikkalainen etelänapina on nimensä mukaisesti Afrikasta, jossa nykyihmisen kehitys sai alkunsa. Afarensis on siis varhainen apinaihminen. Afarensikset elivät 3,9-3 miljoonaa vuotta sitten ja niiden aivot olivat noin kolmanneksen nykyihmisen aivojen koosta. Niillä oli pitkät hyvin kehittyneet kädet ja lyhyet jalat, ja pituudeltaan ne olivat noin 105-151cm:n korkuisia.
Afarensikset ottivat ensimmäisen askeleen kohti nykyihmistä, sillä ne nousivat kahdelle jalalle ja keksivät työkaluja. Muutos nelijalkaisesta kaksijalkaiseksi tapahtui monien asioiden seurauksena. Niitä olivat muun muassa metsien pieneneminen, jolloin afarensikset eivät voineet enää liikkua puissa roikkuen. Metsien pienenemiseen vaikutti ainakin Afrikan ilmaston voimakas kuivuminen. Tähän ilmaston kuivumiseen taas vaikutti Himalajan syntyminen Intian ja Euraasian mannerlaattojen törmätessä. Törmäyksessä mannerlaattojen reunat poimuttuivat, eli syntyi poimuvuoristo.
Myös tärkeä syy kaksijalkaisuuteen oli se, että kaksijalkaisena kuluttaa vähemmän energiaa kuin nelijalkaisena.
Tästä nykyihmisen kehittymisen matka siis lähti.

Kuva Afarensiksesta
 Lähteen osoite